Afrikassa salametsästettyjen norsujen syöksyhampaat salakuljetetaan Kaakkois-Aasiaan. Vietnamissa koruiksi jalostettu laiton norsunluu päätyy matkailijoiden mukana Kiinaan.
Teksti ja kuvat: Miikka Järvinen – Seura 25-26 / 2019
Afrikan mantereen norsuista joka kymmenes kuoli salametsästäjien luoteihin 2000-luvun synkimpänä vuonna. Syy oli syöksyhampaista saatava norsunluu, joka on laitonta lähes kaikkialla maailmassa.
Suurin norsunluun kuluttaja on Kiina ja tärkein kauttakulkumaa Vietnam. Yhteistä valtioille on kovaotteinen kommunistihallinto ja häntäpään sijoitus ihmisoikeuksien ja sananvapauden vertailuissa.
Bisnestä pyörittävät kansainväliset rikollisliigat. Afrikasta salametsästetty norsunluu salakuljetetaan Kaakkois-Aasiaan usein laivarahtina ja puutavaran sekaan piilotettuna.
Malesian, Laosin ja Kambodžan, kautta tavara jatkaa pienempinä erinä lentoteitse Vietnamiin. Reittejä on monia. Etappeja ovat myös Thaimaa, Indonesia ja Singapore.
Vietnamissa raaka-aine jalostetaan koruiksi ja koriste-esineiksi ja myydään kiinalaisille matkailijoille. Hinta nousee ketjun joka portaalla.
Seura selvitti, kuinka norsunluun vähittäiskauppa Vietnamissa toimii.
Yhdeksän tonnin lasti
Vihreästä jadekivestä veistettyjen buddha-riipusten joukossa on pari vaaleampaa.
”Ei kiveä, norsunluuta”, myyjä kertoo.
Hintalappuja ei ole. Myyjä kirjoittaa lapulle hinnat. Jade-buddha 180 euroa ja norsunluinen 172 euroa.
Kysyn lupaa kuvan ottamiseen. Myyjä asettaa korut tiskin reunalle ja työntää kasvonsa mahdollisimman kauas. Hän tietää, että toinen riipuksista on laiton.
Maaliskuun lopulla Da Nangin satamassa tulli sai kiinni yhdeksän tonnia norsunluuta, joka oli lastattu puutavaralaivaan Kongon tasavallassa.
Miten on mahdollista, että Ho Chi Minh Cityn keskustassa, Ben Thanhin markkina-alueella myydään laitonta tavaraa avoimesti keskellä päivää?
Kadulla partioi poliiseja. Ovella päivystää turvamies. Kauppoja ei synny, mutta saan mukaani käyntikortin ja lupaan tulla takaisin.
Löperö lainsäädäntö
Kansainvälinen Traffic-järjestö tutki vuosina 2016–17 Vietnamissa 852 myymälää 13 paikkakunnalla ja löysi yli 9 000 norsunluista esinettä.
Lähes kaikki kauppiaat kertoivat norsunluun olevan kotimaista. Väite ei voi pitää paikkaansa, sillä Vietnamissa on norsuja jäljellä noin sata.
Vuosina 1989–2017 koko maailmassa tehtiin 28 490 norsunluutakavarikkoa, yhteensä 393 100 kiloa. Pahin piikki koettiin 2012–13, jonka jälkeen määrä on tasaisesti laskenut.
Vastaavasti Afrikassa salametsästettyjen norsujen määrässä nähtiin piikki 2011, jolloin kymmen prosenttia mantereen norsuista kuoli salametsästäjien luoteihin. Nyt afrikannorsujen populaatio on reilut 400 000 yksilöä.
Vietnamissa norsunluukauppaa suojelee näennäisesti tiukan lain porsaanreikä. Norsunluun halussapito, ostaminen tai myyminen ei ole rikos vaan hallinnollinen rike, jos määrä on alle kaksi kiloa.
Trafficin mukaan norsunluuta myyvistä kaupoista puolet pitää esillä vain 1–5 esinettä kerrallaan.
Määrä jää alle rikoslain määrittelemän kahden kilon. Ensikertalaiselle seuraamus on 7 100–14 300 euroa sakkoja, ei vankeutta.
Rajan yli kuljettaminen tai myyminen ovat raskauttavia tekijöitä, mutta vain silloin, jos määrä ylittää rikoslain alarajan.
Yli kahden norsunluukilon hallussapidosta seuraa rikostutkinta ja enimmillään 15 vuotta vankeutta, ainakin periaatteessa.
Norsunluun merkit
Seura tutki norsunluun vähittäiskauppaa kolmessa kaupungissa, Ho Chi Minh Cityssa, Hanoissa ja Nha Trangissa.
Viimeksi mainittu on suosittu rantakohde, jonka torilta löytyi ilmiselvä väärennös. Neljää norsunluuksi väitettyä buddhariipusta myytiin 6–7 eurolla kappale.
Parin kojun päässä myytiin samanlaista korua, jonka kerrottiin olevan villisian hammasta.
Astetta tökerömpi yritys tuli vastaan rantakadulla, jossa tulitikkuaskin kokoisesta riipuksesta pyydettiin vain 46 euroa. Uskottavuutta ei lisännyt muovisen kiiltävä pinta.
Traffic-järjestön norsunluuasiantuntija Minh D.T. Nguyen vahvistaa epäilykseni pari päivää myöhemmin Hanoissa.
”Pituussuuntaan leikatussa syöksyhampaassa kuvio näkyy viivoina. Näissä kuvio on liian voimakas ja säännöllinen”, Nguyen analysoi valokuvaa rantakadun väärennöksistä.
Syöksyhampaan poikkileikkauspinnassa taas kuvio näkyy rengasmaisena, joko sahalaitaisena tai ristikkomaisena, riippuen hionnasta.
Bingo turistirysässä
Olen etukäteen lähettänyt Nguyenille sähköpostilla useita kuvia, joiden joukosta paljastuu löytö.
Nha Trangin hienoimmassa ostoskeskuksessa korumyyjä tarjosi sovitettavaksi massiivista äijäsormusta. Reunassa näkyi jopa maallikon silmään erottuva sahalaitainen kuvio.Pinta oli sileäksi hiottu ja himmeä, ei muovimainen, hinta 960 euroa. Raaka-aineen väitettiin olevan vietnamilaista, mikä ei pidä paikkaansa.
”Kuvasta ei voi sanoa, onko materiaali aasialaisesta vai afrikkalaisesta norsunluusta. Sen voi olettaa olevan afrikkalaista, koska norsuja ei Vietnamissa juuri ole”, Nguyen kertoo.
Myyjä esitteli myös nappikorvakoruja ja paria ohuempaa sormusta, joissa kuvio näkyi selvästi.
”Pikkusormukset ja korvakorut ovat norsunluuta 95 prosentin varmuudella. Iso sormus on norsunluuta mahdollisesti,” Nguyen arvioi.
Hanoin vanhan kaupungin Hang Bac -kadun korukaupoista yksi erottuu edukseen.
Hopea- ja kivikorujen joukossa tukeviin lasivitriineihin lukittuna on vain viisi vaaleaa rannekorua. Pieni määrä on hyvä merkki.
Sormen paksuinen rannerengas maksaa 260 euroa ja helmistä tehty rannekoru 164 euroa. Hionnan läpi kuultaa tuttu kuvio.
Kauppias kehuu, että korut ovat norsunluuta ja valmistettu Vietnamissa. Tiedustelen raaka-aineen alkuperää. Kuulemma Afrikasta.
Kysyn tarkemmin, mistä maasta. Sama vastaus, Afrikasta. Epätarkkaa, mutta olkoon. Trafficin Minh D.T. Nguyen nyökyttelee kuville.
”Helminauhassa viivat näkyvät, tämä on ehkä aito. Rannerengaskin näyttää aidolta, mutta olen siitä vähemmän varma.”
Poliisi katsoo läpi sormien
Education for Nature Vietnam eli ENV-järjestö tekee pistotarkastuksia norsunluuta myyviin yrityksiin ja ilmiantaa niitä viranomaisille.
”Poliisi jättää joskus pienet rikkeet huomioimatta, koska haluaa keskittyä isoihin tekijöihin ja takavarikoihin. Poliisilla on asenne, että pikkutekijät eivät kiinnosta”, kertoo ENV:n operatiivinen johtaja Nguyen Phuong Dung.
ENV:n avustuksella poliisi sai kiinni yhden Vietnamin tärkeimmistä salakuljettajista. Nguyen Mau Chienin syytteessä lueteltiin 30 kiloa sarvikuonon sarvia, kaksi tapettua tiikeriä ja suuri määrä norsunluuta: 390 syömäpuikkoa, 20 helminauhaa ja 39 patsasta.
Tuomio oli vain 13 kuukautta vankeutta ja 440 dollarin sakot.
”Olimme hyvin pettyneitä tuomioon, että se oli näin lievä. Olemme kuulleet eri lähteistä, että hän on maksanut paljon”, Dung jatkaa.
Chien on ison mittakaavan tekijä. Mutta kun kauppias myy yksittäisen rannerenkaan turistille, vakava rikos on ehtinyt muuttua kahden pikkutekijän hallinnolliseksi rikkeeksi.
Trafficin tutkijatiimin jäsenet kieltäytyivät tapaamasta toimittajaa kasvotusten. He vastasivat kysymyksiin, tiedottajan välityksellä. Osa kertoi kokeneensa kohtaamiset norsunluukauppiaiden kanssa uhkaaviksi.
Valokuvasta kieltäytyy myös Minh D.T. Nguyen, vaikka hän antaa haastattelun oikealla nimellään.
Korruptio on arka aihe
Myös ENV:n toiminnan salamyhkäisin osa on kauppiaiden jäljittäminen.
Järjestön kenttäjohtaja suostuu tapaamiseen, jos hänen henkilöllisyytensä pysyy salassa. Syy on turvallisuus, etteivät bisnestä pyörittävät rikolliset saa tietää, ketkä ovat tehneet paljastuksia heistä.
Kenttäjohtajan mukaan rajaa ylittävällä turistilla saattaa olla mukanaan yksi tai kaksi norsunluista korua. Jos hänet pysäytetään, korut täytyy lähettää tutkittaviksi, jotta voidaan varmistaa, onko kyseessä aito norsunluu vai väärennös.
Ultraviolettivalossa aito norsunluu hehkuu. Jos esinettä polttaa kuumalla neulalla, muovi sulaa ja aito luu savuaa mutta ei syty palamaan. Sitten on testejä, joiden sisällöstä ei julkisuuteen hiiskuta.
”Viranomaiset eivät välttämättä kiinnitä huomiota yksittäisiin koruihin, jotka voivat olla vaikka väärennöksiä”, kenttäjohtaja sanoo.
Jos kauppiasta epäillään norsunluun myymisestä mutta hän väittää sen olevan jotain muuta, poliisin ammattitaito ei riitä aidon materiaalin tunnistamiseksi.
Tutkimus on hidasta ja kallista, eikä resursseja haluta haaskata pikkutekijöiden narauttamiseen. Tämän kauppiaat tietävät hyvin.
Vaille vastausta jää edelleen kysymys, ketkä Vietnamin valtakoneistossa suojelevat norsunluubisnestä.
Suomessa vieraillut WWF:n Vietnamin maajohtaja Thinh Vanngoc kertoo valtion linjan muuttuneen.
”Nyt järjestöt voivat puhua korruptiosta julkisesti. Vielä kolme vuotta sitten se ei ollut turvallista. Jos raportoi viranomaisille korruptiosta, piti olla kaikki todistusaineisto valmiina tai saattoi itse joutua vankilaan”, hän kertoo.
Mutta miksi poliisi ei löydä enempää todistusaineistoa? Korruptioepäilyjä on vaikea osoittaa todeksi.
”Tiedän, että jotain tapahtuu kulissien takana. Sen verran minulla on lupa sanoa,” Vanngoc myöntää.
Kansainvälisen järjestön johtajana Vanngoc on etuoikeutetussa asemassa siinä, kuinka avoimesti hänellä on lupa puhua.
Bloggari Nguyen Ngoc Anh arvosteli Facebookissa taiwanilaista Formosa-teräsyhtiötä, jonka tehdas aiheutti 2016 pahan ympäristökatastrofin Vietnamissa. Se oli virhe.
Kesäkuussa oikeus totesi Anhin julkaisemien kuvien, videoiden ja kirjoitusten vääristelevän ja halventavan viranomaisten toimintaa. Tuomio oli kuusi vuotta vankeutta.
Miikka Järvinen 