Sokeiden viljelijöiden farmin nuoria avustajia koulutetaan työmarkkinoiden tarpeisiin suomalaisella oppisopimusmallilla.
Teksti ja kuvat: Miikka Järvinen – Maaseudun Tulevaisuus 10.6.2015
Nepalin ensimmäinen sokeiden luomuviljelmä sijaitsee Bhaktapurin Gundun kylässä luonnonkauniilla paikalla.
”Kuokimme istutuspenkit ja huolehdimme maaperän kunnostuksesta sekä kastelusta”, kertoo Ram Bahadur Mukhiya, yksi viljelmän työntekijöistä.
”Tarvitsemme apua taimien istuttamisessa suoriin riveihin, mutta rikkaruohot on helppo kitkeä näppituntumalla. Sitäkin tapahtuu, että käteen saattaa tarttua rikkakasvin sijaan taimi.”
Pengerretyllä rinteellä kasvatetaan vuoroviljelyperiaatteella salaattia, tomaattia, palkokasveja, retikkaa ja kukkakaalia. Sato myydään Bhaktapurin vihannesmarkkinoilla.
Mukhiya heilauttaa kättään suuntaan, jossa kasvaa riisiä. Rinteen alle on suunnitteilla kalankasvatuslammikko.
Luomu on Nepalissa nouseva trendi, joka on erityisesti maan keskiluokan suosiossa. Luomun kuluttaminen on hyvin toimeentulevalle väestönosalle tapa osoittaa omaa vaurauttaan, ja laadukkaasta ruoasta ollaan myös valmiita maksamaan enemmän.
”Me olemme yhdistäneet luomutuotannon vammaisten työllistämiseen”, kertoo Forward Looking -järjestön Prakash Dhakal.
Oman työn jälki on tärkeä
Sokeille viljelijöille peltotyöt tuottavat paitsi ansioita, myös henkistä pääomaa.
”En ollut aikaisemmin tehnyt mitään tällaista. Kun on ollut pitkän päivän pellolla, siitä tulee tunne että on oikeasti saanut jotain aikaiseksi,” kuvailee Bhagya Ram Suwal.
Forward Looking on palkannut Gundun neljän viljelijän avuksi kolme avustajaa. Työsuhde kestää vuoden ja mukailee suomalaista oppisopimusmallia. Harjoittelun jälkeen nuoret ovat työllistyneet koulujen ja järjestöjen palvelukseen.
”Gundussa työskentelevillä avustajilla on fyysisiä toimintarajoitteita, mutta he pystyvät avustamaan sokeita viljelijöitä maatöissä, tietotekniikassa ja toimistotöissä, sekä myymään tuotteita paikallisilla markkinoilla”, hankekoordinaattori Dhakal kertoo.
Huhtikuun lopulla viljelyksiltä oli juuri korjattu sato ja valmistauduttu seuraavaan kylvöön, kun ensimmäinen maanjäristys iski.
Vaikka Nepalissa uutisoitiin laajoja tuhoja, Gundussa vahingot jäivät vähäisiksi. Kaikki viljelijät ja heidän avustajansa selvisivät vahingoittumattomina.
”Koska kylän asukkaat eivät jälkijäristysten vuoksi voineet mennä koteihinsa, majoitimme heidät tilapäisesti kasvihuoneisiin ja pellolla oleviin telttakatoksiin, suojaan sateelta,” Dhakal kertoo.
Lisää aiheesta:
- Peltikylän pakolaiset – Seura 1/2016
- Suomen kehitysapu lähes puolittuu – näin se näkyy Nepalissa – Seura.fi 30.12.2015
- Köyhien kirous – Iltalehti 31.3.2015
- Nepalin kehitys ottaa takapakkia – Turun Sanomat 20.5.2015
Artikkeli Shorthandissa:
Miikka Järvinen 